Kirjoittanut hannoverfi | 21.12.2012

Toukokuun ratsuhuutokauppa

Toukokuun ratsuhevoshuutokauppa oli mielenkiintoinen kokoelmaltaan.

Kaupan oli kaikenkaikkiaan 93 hevosta.

Kolme hevosta ostettiin Suomeen. Näistä estesukuinen Celine (Chico´s Boy-Matador) löysi uuden kotinsa harrastajaperheestä Katariina Rautialan ja Pentti  Raiskin luota, jossa sitä valmennetaan niin kouluun kuin rataesteisiin.

Hevoskokoelman keskihinta oli 10.395,69 Euroa, edullisin hevonen maksoi 5.000 Euroa ja kallein 40.000 Euroa.

Pentti Celinen kokeilussa Verdenissä.

Katariina ja Pentti kertovat: Hevosen hankintapäätös realisoitui ratsastavan perheemme kohdalla keväällä 2012 kun saimme vihdoin järjestymään karsinapaikan naapurissamme sijaitsevalle pienelle yksityistallille. Verdenin hevoshuutokaupoista olimme kuulleet jo aikaisemmin Cajus Aminoffin kautta, keväällä asiasta tuli keskusteltua lisää ja päätimme hankkia lisätietoa asiasta. Samaan aikaan olimme myös saaneet hiukan sivusta seurata pitkiä – parin vuoden hevosen hankintaprosesseja – joissa ajellaan ympäri Suomea, kelissä kuin kelissä, katsomaan yhtä hevosta, ja todennäköisesti pettymään. Harrastajan näkökulmasta totesimme hevoshuutokaupassa käynnin kokeilemisen arvoiseksi; erityisesti pidimme ajatuksesta nähdä ja kokeilla useita esikarsittuja hevosia hallituissa ja vertailukelpoisissa olosuhteissa. Kohdallamme tämä vaikutti varmemmalle ja helpommalle vaihtoehdolle kuin kirjavien myynti-ilmoitusten seuraaminen.
Verdenin hevoshuutokauppa oli järjestelyiltään ja olosuhteiltaan vaikuttava. Pian tulomme jälkeen pääsimme tositoimiin kokeilemaan hevosia joita oli toiveidemme ja tason perusteella suositeltu. Taustatyönä oli Verdin kauppavideot katsottu, ja mielikuvaa päässyt syntymään; että kuusivuotiasta mustaa ruunaa voitaisiin tavoitella… Ensimmäisen päivän kokemuksien jälkeen ilmeemme vähän vakavoituivat; jokainen kokeiltu hevonen oli takuulaadukas mutta myös melkoisen reipas lähtijä, noin omaan osaamistasoon. Seuraavien päivien kokeilut olivat helpompia, vaan sitten Katariina jo joutuikin palaamaan Suomeen seuraamaan koiramme synnytystä. Jäin Verdeniin jatkamaan koeratsastuksia ja odottelemaan huutokauppapäivää. Neljäntenä päivänä hevonen löytyi; vaan ei ollut musta, eikä ruuna vaan estelinjainen ruskea nelivuotias Celine-tamma; alkoi puhelimitse tapahtunut neuvottelu ja vakuuttelu hevosesta jota Katariina ei ollut ehtinyt kokeilla. Reipastahtiseen huutokauppaan mennessä olimme sopineet realistisen kattosumman ja ykkösvaihtoehdoksi nro 84 Celinen. Ja kauppahan onnistui! Hämmästyttävän rivakasti olimme nuoren hannoverilaisen hevosen omistajia.
Suomeen tulo luonnistui Celinen kohdalla helposti suoraan toukokuun huutokaupasta Cajuksen tallille, jonne olimme sopineet ensimmäisen kuukauden totuttautumisen. Katariinakin pääsi vihdoin hevosta kokeilemaan, ja omaksikin onnekseni myös tykästyi. Uusia asioita tuli hevoselle vastaan melkoista tahtia; aluksi pelottaviin tallikoiriin tottumiseen meni päivä, maastoihin lähdettiin heti ja ratsastustunteja pidettiin niin ulkokentillä kuin maneesissa, alkuverryttelynä käyntibanketteja ja loppuviilentymiseksi vesihautaan. Celine varmistui varsin pian ikäänsä nähden rohkeaksi ja reippaaksi tammaksi, kuten oli jo Saksassa vaikuttanutkin.

Katariina Rautiala ja Celine Cajuksen valmennuksessa Nuuksiossa.
Kesäkuussa Celine muutti lähitallimme kesälaitumille. Ensipäivät olivat melko aktiivisia kun lauman hierarkiaa järjesteltiin, Celine sai itselleen pian urhean ja vankkumattoman ihailijan kuusivuotiaasta arabiruunasta ja yhteinen kesä alkoi. Uuteen talliympäristöön totuttautuminen aloitettiin pikkuhiljaa ulkokentällä ja hevosseurassa lähimaastoissa. Treenimäärät on pidetty varsin kohtuullisina, tärkeämpänä olemme pitäneen nuoren hevosen saamia hyviä kokemuksia ja asiallisen käytöksen tukemista. Työskentely ja kaikki käsittely on kehittynyt jatkuvasti varmemmaksi hevosen luottamuksen kasvun myötä. Traileriin lastaus ja purku onnistuu turvallisesti yksin ja erityisen sutjakasti yhdellä porkkanalla palkiten. Ratsastusarjen sujuvuus lastauksesta kengitykseen ja tallikäytökseen ovat meille harrastajina varsin tärkeitä. Hevosen nuoruus on ollut näissä seikoissa oikeastaan etu; huonoja kokemuksia ei ole päässyt kertymään.
Harjoitukset pidetty yksinkertaisina ja monipuolisina; Olemme hypänneet rata- ja maastoesteitä, tehneet koulutreeniä ja maastoilleet. Suomen oloissa isot lätäköt ovat tulleet tutuksi eikä roiskuva vesi enää hämmästytä. Maastoilu on ollut toistaiseksi helpointa tehdä seurassa, vaikka Celine mielellään hyvässä vauhdissa keulapaikalle laukkaakin niin vielä löytyy niitä varsin pelottavia puroja tai konevajoja.
Nyt alkutalvesta, lumipeitteen tulon jälkeen, on harjoituksia jatketuttu hokkikengityksessä ulkokentällä entiseen malliin ja maneesille mennään välillä trailerilla. Celine on kokopäivätarhauksessa ja sitä myöten myös kasvattanut kelpo talvikarvan. Nuoren hevosen sopeutuminen muutoksiin on ollut hämmästyttävän sujuvaa ja isommilta vastoinkäymisiltä on vältytty. Iälle ominaista pientä koheltamista ei ole voinut täysin välttää mutta kaikki kolhut ovat olleet onneksi opettavaisen pieniä. Alkaneen talven toiveena on paljon lunta, ja hyvät peltopohjat joissa kelpaa päästellä menemään.
Olemme olleet Celinen hankintaan hyvin tyytyväisiä, yhteiselo on sujunut toistaiseksi jopa olettamaamme helpommin. Erityisen kiitollisia olemme Katilta saamastamme avusta Saksassa. Jos Celinelle hankitaan joskus Hannoverilaista seuraa, niin tiedämme minne lähdemme.
Pentti Raiski ja Katariina Rautiala
ratsastuksen harrastajat, ja nykyisin myös onnekkaat hannoverilaisen omistajat


Kategoriat

%d bloggers like this: